Rock'n Vantaa on kaksivuotinen projekti, jolla kartoitetaan vantaalaista nuorisobänditoimintaa ja rockkulttuuria aina 1960-luvulta alkaen. Vantaan kaupunginmuseon amanuenssit Anna Kangas ja Mari Immonen keräävät aineistoa laajasti haastatteluista esinekeruuseen. Kertynyttä materiaalia ja tutkimustuloksia esitellään vuonna 2014 avautuvassa näyttelyssä. Blogia seuraamalla aiheesta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua aineistonkeruuseen ja tutkimusprosessin etenemiseen.



torstai 4. huhtikuuta 2013

Remu & Vantaa


Tällä kertaa kudomme saamistamme johtolangoista vantaalaisen rockin piilovaikuttajan muotokuvaa. Jo yli vuoden ajan hankkeeseemme on tihkunut viitteitä erään henkilön suorista ja epäsuorista yhteyksistä vantaalaiseen rockiin. Tämä henkilö ei kuitenkaan ole vantaalainen ja täällä asutut vuodet ovat jääneet lapsuuteen. Varsinaisen tutkimusaiheemme, nuoruusajan bänditoiminta, ei tässä tapauksessa tiettävästi ole tapahtunut Vantaalla/Helsingin maalaiskunnassa. Kyseinen rumpali on kuitenkin mainittu useissa Rock’n Vantaa -haastatteluissa esikuvaksi ja soittoharrastuksen innoittajaksi. 

Mä halusin niinku olla Remu. (mies synt. 1971)


Kuva Vantaan kaupunginmuseon kokoelmat. Kuvaaja Pekka J. Heiskanen.

Kuten kaikki Ganes-leffan nähneet tietävät, Remu asui lapsuudessaan junanvaunussa Ruskeasannalla. Eräs Hiekkaharjun alueella asunut haastateltavamme muisteli Remun äidin harjoittaneen liikkuvaa liiketoimintaa alkoholipitoisten juomien parissa. Muista lähteistä saimme vihiä toiminnan vakiintumisesta Ruskeasannan ostarille. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Highway Pub.

Kuinka monta vantaalaista bändiä olisi jäänyt syntymättä ilman Remua? Esimerkkinä vantaankoskelainen The Careless 1960-luvun alkupuolella.

Mä sain ensimmäisen soittimeni silleen, että kun me siellä linnanmäellä oltiin, niin me saatiin sit rulla niitä lippuja sinne vehkeisiin. Me oltiin maailmanpyörässä ja vastapäätä istui sitten kavereita kanssa. No, siinä oli tää Sami Babitzin ja sit oli… Mä en muista, oliks Remu siinä vai oliks Remu joutunut just linnaan, mut oli kuitenkin sen bändin basisti, joka pähkäili, et sen pitäis myydä sen basso, kun se Remu joutu linnaan ja se bändi hajos. Ja mä ostin häneltä sitten sen basson, mikä tossakin mulla on. Oli Foksin basso ja se tuli mulle sillä lailla ihan vahingossa. (mies synt. 1946)

The Careless ja kuuluisa basso Vantaan yhteiskoulussa 1960-luvulla. 
Kuva Martin Eklundin yksityiskokoelma, reprokuva Vantaan kaupunginmuseo.


Remua on aineistossamme luonnehdittu Suomen ensimmäiseksi oikeaksi rocktähdeksi ja Hurriganes oli ihan ykkönen. Remun erotti muista intensiivinen katse yleisöön soiton aikana. Tätä ei kuulemma ollut aikaisemmin harrastettu Suomessa. Myös persoonallinen englanninkieli teki säväyksen.

No, pienenä esikuva oli ehdottomasti Remu. Mä en itse sitä muista, mut mä olin kuulemma pienenä aina silleen jos meille oli tullut jotain vieraita, niin mä aina esiinnyin. Et mä olin laittanut Hurriganesin levyn soimaan ja sit soittanut siihen päälle ja laulanut niitä Remun laulamia sanoja, vaik ei se itekkään silloinkaan tietänyt, mitä ne tarkoittaa englanniksi, mut enhän mäkään tietänyt, mut mä aattelin, et se on englantia, kun se ei kuulostanut ollenkaan suomelta. (mies synt. 1971) 


Todiste siitä, että haave olla Remu, voi toteutua. Facebook-sivujen mukaan: ”Rude Runners are here to show respect to legendary finnish rock'n'roll band HURRIGANES.” Kuva Jouni Jussila.


Remulla on ollut Vantaalla monia unohtumattomia esiintymisiä. Hurriganesin kannalta tärkeimpiin lukeutuu Keimolan kuuluisat ”mutafestarit” vuonna 1972. Remu and the Hurriganes sai ensimmäisen levytyssopimuksen Keimola Rockin jälkeen. http://on.fb.me/XQdpMa


Tikkurilan jäähallissa tapahtui 5.4.1975. Hurriganesin jäädiskokeikka oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Toisen nettikeskustelusta poimitun tiedon mukaan tämä ”eka kerta” konsertissa oli eräälle 11-vuotiaalle paras keikka ikinä. 

Helsingin Seutu 4.4.1975

Haastatteluissa olemme saaneet kuulla muutamista pienemmän mittaluokan Hurriganes-esiintymisistä. Myyrmäen yhteiskoulun teinikunta järjesti 1970-luvulla kovia bileitä, joissa esiintyjinä olivat ainakin Juice, Jussi & the Boys, Hurriganes ja Dave ”Isokynä” Lindholm. Astetta salamyhkäisempi Hurriganes-keikka järjestettiin martsarilaisen kerrostalon kellarissa sunnuntaiaamuna klo 11. Konsertti kesti vain puolisen tuntia, mutta jätti lähtemättömän vaikutuksen ainakin Sir Elwoodin Juha Lehteen. 


Seuraavalla vuosikymmenellä järjestettiin ainakin tämä iltapäiväkeikka Simonkylän lukiossa.


Vantaan vanhin ravintola ja maineikas keikkapaikka Kultakaivos koki kovan kohtalon 2010-luvun rakennusbuumissa, kun koko Louhelan ostari purettiin. Viimeisenä viikonloppuna järjestettiin ”Monttubileet”, Kultakaivoksen jäähyväiset. Yleisömeri velloi viikonlopun pääesiintyjän Hurriganesin edessä. Myös kaupunginmuseon kuvaaja oli paikalla ja dokumentoi tämän historiallisen tapahtuman.

Hurriganes Kultakaivoksessa 26.3.2011. 
Kuva Vantaan kaupunginmuseon kokoelmat. Kuvaaja Pekka J. Heiskanen.

Remu on ulottanut vaikutuspiirinsä museon seinien sisäpuolellekin. Olemme suosineet koko projektin ajan haastateltavien hankinnassa ns. lumipalloteoriaa. Myös Remua harkittiin haastateltavaksi, yhteyksiä artistiin olisi löytynyt omasta takaa. Remu on nimittäin kollegan miehen äitipuolen siskon ex-mies. Tai olisiko Remun pojan kanssa hetken hamassa nuoruudessaan heilastellut amanuenssiharjoittelija voinut hankkia meille tarvittavat yhteystiedot? Mutta ehkä tämä kuitenkin riittää Remusta ja Vantaa-rockista. ;)

Seuraavassa blogissa esittelemme varsinaisen Vantaa-rockin kummisedän ja taustavaikuttajan, Eba Mäkysen.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti